Ryhtyisinkö sisustussuunnittelijaksi?

Suomessa on tarjolla valtavasti erilaisia sisustussuunnittelijoita, ja niille on luotu myös oma valtakunnallinen yhdistyksensä. Suomalaiset ovat yleensä luonnostaan hieman vaisua ja väritöntä kansaa, ja moni käyttää sisustussuunnittelijoita avuksi oman kotinsa oikeanlaisen ilmeen luomiseen. Myös hyvät sisustusliikkeet tarjoavat monesti omia suunnittelijoitaan auttamaan valintojen tekemisessä.

Toimenkuva

Pääasiassa sisustussuunnittelija voi antaa sisustus- ja stailausvinkkejä asuntoihin, tai sitten "täyden palvelun sisustuksen". Suunnittelija auttaa valitsemaan pintamateriaalit, käytettävän värimaailman, luo valaistussuunnitelman, materiaalisuunnitelman, sekä kalusteiden järjestyksen. Suunnittelija valitsee myös tekstiilit tai antaa niistä ehdotuksen. Täyden palvelun suunnittelussa voidaan mahdollistaa vision oikea toteuttaminen, mikäli sisustussuunnittelija hankkii suunnittelemansa tarpeet esimerkiksi alan sisustusliikkeistä tai tavarataloista. Tällöin asiakkaan on tietysti laadittava budjetti suunnittelijalle.

Suunnittelijan voi pyytää suunnittelemaan joko yhden tietyn tilan tai koko huoneiston -- asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kaikki suunnitelmat luodaan aina paperille ennen ehdotuksen toteuttamista. Monissa tapauksissa suunnittelijoilla on käytössä tietokoneohjelmat, joilla he pystyvät luomaan suuntaa antavan malliversion asunnon tulevasta sisustuksesta, joka taas auttaa asiakasta saamaan paremman käsityksen siitä, minkälaista visiota suunnittelija hakee tätä. Tässä vaiheessa tietenkin myös suunnitelman muuttaminen on huomattavasti helpompaa.

Minne suunnittelija?

Sisustussuunnittelijoita käytetään enimmäkseen erilaisissa yritystiloissa ja kokoushuoneissa. Myös muissa yleisissä tiloissa suunnittelijat normaalisti laativat sisustuksen ja sen ratkaisut. Kuitenkin yhä suositumpaa on käyttää suunnittelijaa myös yksityiseen tarkoitukseen, ja siksi monet suunnittelijat ovat alkaneet laajentamaan kohderyhmäänsä myös tavallisiin kuluttajiin.

Kuka on hyvä sisustussuunnittelija?

Ensimmäiseksi sisustussuunnittelijaa harkitessa kannattaa tarkistaa suunnittelijan koulutus ja referenssit. Mikäli pidät aikaisemmista töistä, tulet todennäköisesti pitämään myös omastasi. Kaikkien ihmisten tyylisilmä ei vaan osu yksiin, ja yleensä kannattaa valita sellainen suunnittelija, joka tekee mahdollisimman paljon oman toiveesi näköisiä stailauksia. Mikäli taas pidät esimerkiksi jonkun sisustusliikkeen tarjoamista tuotteista, kannattaa tämä mainita tarjousta pyydettäessä.

Sisustussuunnittelijaksi voi kouluttautua, ja varminta on ottaa aina suunnittelija, jolla on korkeakoulututkinto ko. Alalta. Näin voidaan varmistua, että henkilöllä on enemmänkin kuin pelkkää "mututuntumaa" sisustamisesta, värimaailmoista ja aiheista. Joissakin tapauksissa referenssit voivat tietenkin korvata tutkinnon.

Yleensä yksityiset suunnittelijat tekevät yhteistyötä erilaisten sisustusliikkeiden, sähköliikkeiden yms. kanssa, jotta he voivat tarjota asiakkaalleen edullisemman sisustuksen. Yleensä näiden yhteistyökumppaneiden kautta hankituista tarvikkeista maksetaan suunnittelijalle ennalta määritetty provisio.

Mitä sisustussuunnitelijan työ maksaa?

Hinnat vaihtelevat todella paljon riippuen yrityksestä, sijainnista ja neliöistä. Monet sisustusliikkeet tarjoavat palvelua ilmaiseksi, mikäli käytetyt tuotteet ostetaan ko. Yrityksen kautta. Tällaisia ei kuitenkaan liiaksi asti ole.

Pääasiallisesti Etelä-Suomessa hinnat vaihtelevat 70-150 e/h, kun taas pohjoisempana voidaan päästä keskimääräisesti jopa 40-80 e/h. Suunnittelijan laadussa ja osaamisessa ei kuitenkaan kannata alkaa tinkimään, sillä uudelleen sisustaminen ja tilojen muuttaminen saattaa tulla paljon kallimmaaksi kuin kerralla ammattitaitoisen suunnittelijan hankkiminen. Varmat hintatiedot saat aina pyytämällä tarjouksen suunnittelijalta itseltään.

Ryhtyisinkö kirjanpitäjäksi?

Kirjanpitäjä ei kenties ole kovin monen suomalaisen nuoren unelma-ammatti. Alaa kannattaa kuitenkin harkita, sillä laskentatoimen osaajia kysytään aina.

Ammattikorkeakoulussa ja kauppakorkeakoulussa rahoitus ja laskentatoimi ovat yleensä suosituimpia aineita. Tämä ei ole ihme, sillä nämä kaksi alaa ovat varmasti kauppatieteiden kovinta ydintä -- lisäksi taloushallinnon osaajille on tarvetta suhdannetilanteesta riippumatta.

Tilitoimisto on vain yksi vaihtoehto

Tietysti laskentatoimien opiskelijalle on monia muitakin mahdollisuuksia kuin kirjanpitäjäksi ryhtyminen, tarvitaanhan laskentatoimen ja taloushallinnon ammattilaisia sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. 

Kuitenkin monet laskentatoimen opiskelijat ainakin aloittavat työuransa kirjanpitäjänä tilitoimistossa.

Tilitoimistojen rutiinityöt eivät kenties ole esimerkiksi ekonomille pidemmän päälle kovin kiinnostavia. Joka tapauksessa kirjanpitäjänä saa hyvän kuvan yrityksen taloushallinnosta ja rutiinien pyörittämisestä. Siten se on arvokas kokemus myös myöhemmällä työuralla.

KLT-tutkinnon kautta auktorisoituun tilitoimistoon

Tili-instituuttisäätiön hyväksymältä kirjanpitäjältä edellytetään käytännössä tradenomin, kauppatieteiden kandidaatin tai ekonomin tutkinnon suorittamista. Lisäksi KLT-kirjanpitäjän on oltava rehellinen ja hyvämainen, suoritettava tili-instituuttisäätiön järjestämä tutkinto ja kerättävä riittävästäi työkokemusta kirjanpitäjän toimimisesta.

 Tutkinto mahdollistaa kuitenkin uralla etenemisen -- sen kautta voit päästä auktorisoituun tilitoimistoon tavallista vaativampiin töihin.

Auktorisoitu tilitoimisto

Taloushallintoliitto ja Tili-instituuttisäätiö myöntävät parhaille tilitoimistoille ns. auktorisoinnin. Tavallisesti vain joka toinen auktorisointia hakeva tilitoimisto saa tämän laadun takeena tunnetun hyväksynnän.

Auktorisointi kertoo tilitoimiston asiakkaille, että toimiston henkilökunta on ammattitaitoista ja osaavaa. Se on myös osoitus siitä, että toimiston vastuuvakuutukset ovat kunnossa ja asiakasyrityksille tarjottavat palvelut ovat ajanmukaisia.

Oletko sinä ajatellut ryhtyä kirjanpitäjäksi? Osaatko kertoa, paljonko lähtöpalkka tilitoimistossa on?

Passiivinen työnhaku tuo työpaikan

Työttömäksi jääneen työnhaku on usein hankalaa  -- mutta työllistyneelle tarjotaan helposti uusia, aikaisempaa parempia työpaikkoja. Siksi sinun kannattaa kuunnella yllättäviltäkin tahoilta tulevia yhteydenottoja.

Pääset huomattavasti helpommalla, kun sinun itsesi ei tarvitse etsiä avoimia työpaikkoja -- avoimet työpaikat löytävät sinut. Siksi passiivinen työnhaku on mukavin tapa työllistyä.

Hyvä työpaikka tekee sinusta aikaisempaa kiinnostavamman

Töissä olevan on aina työtöntä helpompi työllistyä. Työnantajien silmissä työpaikkasi on osoitus siitä, että hoidat työt asiallisesti ja pärjäät kenties vaativissakin työtehtävissä.

Työttömyys taas vihjaa, että et ole selviytynyt työtehtävistäsi tai olet laiska. Siksi työnantajat suhtautuvat - varmasti suurelta osin aiheettomasti - epäillen työttömiin työnhakijoihin.

Jos olet onnistunut nappaamaan itsellesi hyvän työpaikan, vaikkapa asiantuntija- tai esimiestehtävissä, on tilanteesi vieläkin parempi. Silloin nimittäin voit todennäköisesti jättäytyä pitkälti passiivisen työnhaun varaan: jäät vain odottelemaan sinulle mahdollisesti tehtäviä tarjouksia uusista, nykyistä paremmista työpaikoista.

Työpaikka parantaa neuvotteluasemaasi

Työpaikka parantaa myös neuvotteluasemaasi työhönotossa. Kun sinulla on jo toivottavasti kohtuullisen hyväpalkkainen työ plakkarissa, voit neuvotella tiukemmin esimerkiksi palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Silloin onnistunut työnhaku tuottaa tavallistakin paremman tuloksen!

Neljän tonnin kuukausipalkkaa voi työttömän olla vaikea asettaa kynnyskysymykseksi. Jos tämänhetkinen palkkasi on vaikkapa kolme tonnia kuussa, ja olet tyytyväinen työhösi, tilanne on aivan toinen. Silloin uuden työnantajan on tarjottava selvästi nykyistä parempaa palkkaa, jotta ottasit työpaikan vaihtamiseen väistämättä liittyvän riskin.

Aina työ ei parane vaihtamalla

Aina työ ei tietenkään parane vaihtamalla. Toisinaan paljastuu nopeasti, että uuden työpaikan työkaverit eivät vedä vertoja edelliselle duunille.

Toisaalta työpaikassa väki saattaa vaihtua nopeaan tahtiin. Tämä kertoo usein syvällisemmistä ongelmista: jos firma on menossa joka tapauksessa konkurssiin, saattaa se palkata nopeaan tahtiin kovapalkkaisia tekijöitä taloon.

Silloin työpaikan vaihtaminen on saattanut johtaa sinut ojasta allikkoon -- ja uusi työnhaku kannattaa aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Käsityön arvo

Ammatteja miettiessä tulee joskus poikettua sillekin ammattikentälle mistä harvemmin enää puhutaan, nimittäin käsitöihin liittyvät ammatit. Aikoinaan ne tarjosivat kaupungissa eläville ihmisille suurimman lohkon tarjotusta työstä. Oli pakko osata jotain, koska muuten joutui kerjäämään rahaa kadulla.

Nykyään hommaa kun hommaa voi tehdä selvästi pienemmällä panostuksella. Tietysti täytyy ottaa huomioon tiedon määrä nykyisessä yhteiskunnassa ja sen kansalaisissa, verrattuna esimerkiksi kaksi sataa vuotta sitten eläneisiin ihmisiin. Käsityö voi tarkoittaa montaakin asiaa, mutta nykyään se mielletään enimmäkseen luovaan alaan, missä toimitaan yksitysyrittäjänä myyden erilaisia palveluita joissa laatu määrää hinnan.

Tehtaassa tuotettu roina alkaa kyllästyttämään ihmisiä enemmän ja enemmän, tuoden kysynnän suuremmassa määrin työn ääreen missä henkilökohtainen osaaminen merkitsee. Itse olen miettinyt, kuinka paljon sosiaaliset ja yhteiskunnalliset asiat ovat vaikuttaneet kunkin henkilön ammatinvalintaan aikoinaan. Varmastikaan ei voitu tietää, että pörssi näyttää nyt näitä lukemia joten tällä alalla tulee menemään heikosti. Veikkaisin siis, että päätöksiin vaikuttivat yksinään sosiaaliset syyt. Sepän pojasta tuli seppä, huolimatta ajoittaisista "loikkaajista" jotka hylkäsivät perheensä ammattikunnan ja vaihtoivat rataa.

Voiko käsityöammattiin sitten kouluttautua? Tietysti voi, mutta vaatiiko se jotain erityistä normaalista oppimisesta poikkeavaa, eli lahjakkuutta? Lahjakkuus sinänsä on yhtä kyseenalainen termi kuin menestyskin, joten on vaikea sanoa, kuinka paljon se lopulta määrittää itse ammatinkuvaa. Jos on hyvä jossain, niin ei se tietysti voi olla huonokaan asia. Käsityöammattiin suositellaankin ihmistä, jolle se ei ole pelkästään työ, vaan elämäntapa. Nykyään nikkarin täytyy rakastaa työtään, eihän sitä muuten voisi tehdä? Kuka tahansa voi vetää vivusta ja katsoa kun kone rakentaa tuolin, mutta tuolin rakentamiseen vaaditaan jo pidempää omistautumista.

Tienaa rahaa ruohonleikkaajana

En tiedä, onko Suomessa ammattimaisia ruohonleikkaajia, jotka elättäisivät itsensä myymällä palveluksiaan tavallisille kuluttajille. Tienaa rahaa -blogissa kuitenkin ehdotetaan lukijoille yrittäjäksi ryhtymistä ja ruohonleikkajana tienaamista. En tiedä, onko kyseessä varsinaisesti helppo liikeidea. mutta ainahan tuota voi kokeilla jos on liikunnallinen ja pitää ulkoilmasta.

Ruohonleikkuusta maksava asiakas saattaisi hyvinkin olla oikeutettu myös kotitalousvähennykseen. Se huomoiden ruohonleikkaja saattaisi hyvinkin onnistua tienaamaan esimerkiksi viisitoista, kaksikymmentä euroa tunnissa. Liikeidea ei kenties ole hullumpi -- ainakin jos kykenee keräämään itselleen vaikkapa parinkymmenen vakituisen asiakkaan joukon.

Yrittäjyyden alkutaival voi kuitenkin olla hankalaa, ja tämä kesä saattaa mennä harakoille yrittäjyyden ja tienaamisen mielestä. Tästä voisi kuitenkin lähteä kehittämään ajatusta eteenpäin. Ruohonleikkuuseen voisi yhdistää muitakin talonmiehentoimia, kuten syksyllä lehtien haravoimista ja talvella lumen lapiointia ja kadun hiekoitusta. Näin voisi onnistua tekemään vaikkapa kuukausisopimuksia, joiden hinnan saisi riittävän alas että palvelut houkuttelisivat myös asiakkaita.

Asiaa kannatta pohtia ja kehitellä :)

Kirvesmies rakentaa vaikka hirsitalon!

Rakennustyömaalla tarvitaan monenlaisia osaajia: lvi-asentajia, sähköasentajia, maalareita ja vaikkapa kirvesmiehiä. Kirvesmies tekee rakennusmailla kaikenlaisia puurakentamiseen liittyviä töitä: mittaamista, rakentamista ja asentamista.

Kirvesmies voi erikoistua moneen eritysalaan. Jotkut kirvesmiehistä ovat erikoistuneet elementtiasentjiksi, toiset vaikkapa sisustuskirvesmiehiksi. Töitä kirvesmies löytää esimerkiksi rakennusliikkeistä ja rakennustuoteteollisuudesta.

Työtehtävät vaihtelevat kirvesmiehen mukaan

Kirvesmiesten osaaminen ja työtehtävät vaihtelevat paljon.

Esimerkiksi mittakirvesmies huolehtii rakennustyössä tarvittamivat mittauksista. Hänen tarkkuudestaan riiippuu se, että rakennus lopulta vastaa piirustuksia!

Sisustuskirvesmies taas huolehtii esimerkiksi ikkunoiden ja ovien asentamisesta, seinien ja katon verhouksista sekä lattioiden ja sisälattojen päällystämisestä.

Toiset kirvesmiehet huolehtivat puutalojen pystyttämisestä. Vaikka talon perustana olisi talopaketti, tarvitaan aina paikalla myös kirvesmiestä. Kirvesmiestyön osuus riippuu kuitenkin käytettävän talopaketin luonteesta ja laajuudesta.

Perinteisimillään kirvesmiehet rakentavat hirrestä. Hirsitalon rakentaminen vaatiikin monipuolisia käden taitoja -- nykyään toki moni hirsitalo tehdään veistämöllä tai talotehtaassa. Kyse on kuitenkin erityisen vaativasta työstä!

Rakennuspuusepät viimeistelevät rakennusten puiset osat. Elementtiasentajat taas ovat erikoistuneet elementtirakentamiseen.

Työn vaatimukset

Kirvesmiehen ammatti vaatii laajaa osaamista. Hyvä kirvesmies hallitsee työkalunsa ja hahmottaa tilan, sisustuksen ja viimeistelyn parissa työskentelevillä tyylitaju on ehdoton plussa!

Hyvä kirvesmies on harkitsevainen, keskittymiskykyinen ja osaa suunnitella työnsä hyvin. Tunnollinen ja aina parasta mahdollista jälkeä tekevä kirvesmies ei varmasti jää vaille töitä!

Kirvesmiehen koulutus

Voit opiskella kirvesmieheksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa suorittamalla rakennusalan perustutkinnon. Kun suuntaudut talonrakennukseen, voit erikoistua joko kirvesmieheksi, muurariksi, laatoitustöihin, betonirakentamiseen tai raudoitukseen. Koulutus on varmasti hyvä pohja kirvesmiehen ammattiin.

Kirvesmiesten työtilanne on nousukaudella hyvä. Kuitenkin suhdannevaihtelut vaikuttavat alalla poikkeuksellisen paljon: kun talous ei vedä, ei taloja rakenneta. Silloin kirvesmieskin on vailla töitä.

Sähköasentaja hallitsee modernin talotekniikan

Sähköasentajan työ on tärkeä osa talotekniikka-alan töitä. Sähköasentajan osaamista ovat sähkö-, tele- ja LVI-järjestelmien sähköasennustyöt. Lisäksi sähköasentaja asentaa, korjaa ja huoltaa käytössä jo olevia järjestelmiä ja sähkölaitteita.

Sähkö on nykyihmiselle välttämättömyys

Sähkö on välttämättömyys nykyihmisille. Me tarvitsemme sähköä ruoanlaittoon, lämmitykseen ja viihteeseen -- lähes koko nykyaikainen kulttuurimme riippuu sähköstä.

Sen vuoksi sähköasentaja on nykymaailmassa välttämätön ammatti: sähköasentajia tarvitaan aina.

Sähköasentajia työskentelee eri yrityksissä

Sähköasentajia tarvitaan sen vuoksi monissa erityyppisissä yrityksissä. Tyypillisiä sähköasentajan työpaikkoja ovat esimerkiksi rakennusalan urakointiliikkeet, sähkön tuotanto- ja jakelulaitokset ja erilaiset teollisuuslaitokset.

Tyypillisesti sähköasentajat tekevät uudisrakennuksissa sähkö-, tele- ja myös lvi-järjestelmien sähköasennustöitä. Tämän lisäksi sähköasentajat saattavat asentaa erilaisia sähkökoneita, -laitteita ja -järjestelmiä. Luonnollisesti sähköjärjestelmien ja sähköllä toimivien laitteiden korjaus ja huoltotyöt kuuluvat myös sähköasentajan osaamiseen.

Sähköasentajan työ vaatii osaamista

Näin monipuolinen työ vaatii monipuolista osaamista. Nykyään monet sähköasentajat työskentelevät erilaisten tiedonsiirto- ja ohjausjärjestelmien asentamisen parissa.

Viime aikoina yleistyneet valvonta- ja hälytysjärjestelmät kuuluvat myös sähköasentajan osaamisalueeseen. Ei siis ihme, että sähköasentajilla riittää töitä!


Itsenäistä työtä ja ryhmätyötä tilanteen mukaan

Asentajan perustyö on useimmiten varsin itsenäistä. Toki isommat asennustyöt tehdään ryhmätyönä -- ja suurilla työmailla myös sähköasentaja työskentelee osana isompaa työporukkaa.

Sen vuoksi hyvistä ihmissuhdetaidoista ei ole haittaa sähköasentajallekaan!


Teknistä osaamista ja näppäryyttä

Sähköasentajalta edellytetään teknistä osaamista. Sähköasentajan on kyettävä lukemaan rakennuspiirustuksia ja sähkökaavioita. Tämän vuoksi sähköasentajan on ymmärrettävä myös tekniikan hienouksista.

Käytännön työ kuitenkin vaatii usein myös sorminäppäryyttä. Itse asennustyöhän on aina käsillä tehtävää työtä.

Entäpä yrittäjyys?

Monet sähköasentajat eivät halua työskennellä toisten palkkalistoilla, vaan perustavat mieluummin oman yrityksen. Tästä on tietysti etuna se, että voi itse päättää paremmin työskentelystään ja ottamistaan urakoista. Samalla yrittäjänä voi itse vaikuttaa varsin hyvin myös omiin tuloihinsa.

Yrittäjyys vaatii kuitenkin vielä enemmän osaamista kuin pelkkä sähköasentajan työ -- yrittäjän on ymmärrettävä kustannuslaskennasta, tarjouksien tekemisestä ja oman yrityksensä markkinoinnista. Tämä kuitenkin kannattaa, jos haluat päästä sähköasentajan taulukkopalkkoja parempiin ansioihin!

Lvi-asentaja on rakennusalan moniosaaja

Lvi-asentajat työskentelevät rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien parissa. Useimmiten lvi-asentaja työskentelee jossakin yrityksessä, joka tekee rakennustyömaiden lvi-urakoita.

Tekniikkaa ja ihmisiä

Lisäksi monet lvi-asentajat työskentelevät esimerkiksi kiinteistöhuoltoyhtiöiden, rakennusteollisuuden yritysten sekä kuntasektorin palveluksessa. Varsinkin kunnat työllistävät runsaasti lvi-alan osaajia.

Isoissa yrityksissä työtehtävät voivat olla pitkälle erikoistuneita. Pienissä lvi-yrityksissä lvi-asentajat työskentelevät monipuolisesti kaikissa alan asennus- ja korjaustehtävissä.


Lvi-asentajan työ kehittyy tekniikan myötä

Lvi-asentajan on oltava valmis seuraamaan alan kehitystä. Kun talorakentaminen ja kunnallistekniikka kehittyvät, on myös lvi-asentajan opittava uutta.

Viime vuosina yhä suurempi osa lvi-asentajan työstä on ollut valmiiden järjestelmien asentamista. Kuitenkin varsinkin korjausrakentamisen yhteydessä tarvitaan paljon perinteisen asennustyön taitoja.

Viime vuosikymmenien vauhdikas kehitys on tehnyt myös sähkö- ja tietotekniikan osaamisesta tarpeellista lvi-asentajan työssä. Nykyään perinteisten lvi-yritysten rinnalle onkin tullut entistä laajempia lvis-yrityksiä.

Asentajan työolosuhteet vaihtelevat

Lvi-asentajien työolosuhteet vaihtelevat paljon. Tilanne riippuu sekä toimenkuvasta että työnantajasta: pienen yrityksen ja suuren kuntaorganisaation välillä on aina eroja.

Asentajan tyypillinen työympäristö on yhä tänä päivänä rakennustyömaa. Lvi-asentajat työskentelevät paljon sekä uudis- että korjausrakentamisen parissa. Toki osa asentajista työskentelee myös lvi-alan tuotteita valmistavien yritysten palkkalistoilla.

Työn itsenäisyys vaihtelee samoin runsaasti. Pienissä yrityksissä ja projekteissa lvi-asentaja voi työskennellä hyvinkin itsenäisesti suunnitellen ja toteuttaen työnsä itse.

Suurilla rakennustyömailla lvi-asentaja on yksi ison tiimin jäsenistä. Siksi hyvä lvi-asentaja tulee toimeen paitsi tekniikan, myös muiden ihmisten kanssa.

Lvi-asentajan palkka

Monia varmasti kiinnostaa, paljonko lvi-asentaja tienaa. Esimerkiksi putkimiesten korkeista palkoistahan liikkuu paljon kertomuksia. Työehtosopimuksen mukainen palkka on kuitenkin varsin alhainen -- palkkataso pyörii 14 euron tuntipalkan tienoilla -- suuriin tienesteihin lvi-asentaja pääseekin lähinnä yrittäjänä.